perjantai 4. joulukuuta 2015

Taitava pääsee vähemmällä

Unna on ollut viime treeneissä taas oikein taitava. Muutama päivä sitten ilmaisutreeneissä laitoin maalinaisen puuhun noin kolmen metrin korkeuteen. Matkaa löydölle oli lähtöpaikasta noin 100 metriä. Ensin Unna ilmaisi vauhdikkaasti kiven päällä pötkötelleen löydön ja lähes heti sillä olikin jo haju puusta. Koska matkaa löydölle oli hieman enemmän se kerran pysähtyi odottamaan allekirjoittanutta haukkuen kärsimättömästi ja suuntasi sitten puulle. Puun luona se aloitti oikeaoppisen haukkuilmaisun, mutta lähes heti muisti rullankin ja ilmaisi hyvin. Todella hienosti tarkensi puun ja kauhean kätevää kun koiralle on opetettu kertova ilmaisu (vasten hyppy) ja rullailmaisu ja sitten se vielä omatoimisesti on opetellut haukkuilmaisevaksi, mitä haluaisi käyttää silloin, kun ei pääse löydön luokse kunnolla. :D Puulöydön jälkeen suunnattiin vielä matkan varrelle jääneen hanskan suuntaan, minkä löysi kivasti ja hetken esinettä nuuhkittuaan ilmaisi senkin. Halusin vain muistutella hieman esinettäkin, kun on ilmaissut niitä hieman huonosti viime aikoina, sillä esineet ovat olleet tarkoituksella vähemmällä.

Tänään etsintätreenailtiin tuulessa ja sateessa Sipoon suunnassa, mutta treeni jäi kovin lyhyeksi, kun tehtiin ensin tienvarsitarkistusta ja nosti matkalta liivin ja kun oltiin siirtymässä ulkoilutietä alueen takalaitaan tuulen alle (Unna liinassa), nostikin se tien vierestä jäljen ja jäljesti päättäväisesti noin 70 metriä löydölle. Olen aika tyytyväinen, sillä emäntäänsä ei voi kyllä kehua aktiivisuudesta jälkitreenien suhteen... Pitäisi vaan ruveta tekemään pidempiä jälkiä ja vaihtelevilla pohjilla ja hakea vielä tarkkuutta hommaan.

Kotipihalla Unna sitten palauttikin maan pinnalle rähjäämällä antaumuksella uudelle naapurille... Sen reviirin vahtiminen menee ahtaalla rivitalopihalla aivan yli ja kun on oppinut tietyn vahvan käytösmallin (rähjäämällä naapurit aina katoavat...), en ole osannut sitä muuttaa. :( Välillä menee ok ja välillä tulee aivan pohjanoteerauksia, kuten taas tänään. Parin viikon päästä muutetaan Unnan kanssa muualle ja täytyy tarkkaan miettiä, miten uudessa paikassa saataisiin tälle vahtirähjäämisen kierteelle loppu!

Ensimmäisessä kuvassa Unna valvoo, että löytö laskeutuu turvallisesti alas puusta ja toisessa on meneillään leikki jäljen päästä löytyneen henkilön kunniaksi.

ps. En ole ikinä tehnyt Unnalle jälkeä, jonka päässä olisi ihmislöytö, mutta hienosti meni jäljellä aivan loppuun asti ja ilmaisukin muistui mieleen lähes heti. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti