Toissa viikonloppuna oltiin pitkästä aikaa purjehtimassa. Matka ei ollut pitkä, mutta saatiin kuitenkin yksi purje ylös ja päästiin laskettelemaan mukavasti hitusen navakampaan myötätuuleen. Unna oli veneessä taas kuin kotonaan - onhan se veneillyt milloin milläkin vesikulkuneuvolla koko ikänsä. Tämänkertaisen veneen rappuset vain aiheuttivat Unnalle pientä harmitusta, olivat sen verran jyrkät, että alaspäin pääsi välillä vähän turhankin vauhdilla... Ylös Unna kipusi harkitsevan rauhallisesti.
Moottorilla ajettaessa Unna tähysti ison osan matkasta veneen kannella. Välillä se loikoili istumalaatikossa. Purjeilla sillä ei ole lupaa mennä etukannelle ellei ole todella leppoisa tuuli. Niinpä se nytkin makoili joko istumalaatikon penkillä tai pohjalla (ja varmaan mielessään kiroili, kun vene ei mennyt suorassa).
Veneilevät koirat ovat nykyään varsin tavallinen näky. Välillä tuntuu, että satamassa joka kolmannessa veneessä on jonkinlainen koira. Ihan kaikille koirille veneily ei sovi, sillä jos meno jännittää kovasti, ei se ole kivaa enää koiralle eikä omistajallekaan. Koiran veneilyharrastus kannattaakin aloittaa jo pentuna, niin on suurimmat mahdollisuudet saada se tottumaan keikkuvaan menoon. Unna matkusti pikkuisena paljon moottoriveneillä ja jos meno meni sen mielestä liian jännäksi, painautui se tiiviisti itseäni vasten. Saman se tekee edelleen, jos vain on mahdollisuus. Jos en pysty ottamaan sitä kainaloon, maadoittaa se itsensä johonkin lattialle tai sohvalle litteäksi ja alistuu tilanteeseen. Unna ei onneksi ihmeemmin stressaa veneilyä, mutta silloin kun kovasti keikuttaa ja paukuttaa, niin ei se siitä niin kivaa ole juuri sillä hetkellä. Muutenkin veneilyssä auttaa, jos koira on tottunut epätasaisiin ja liikkuviin alustoihin ja on melko ketterä kulkemaan. Pelastusliiveihin totuttaminen on tietenkin ihan itsestäänselvyys ja sekin kannattaa harjoitella, miltä liivien varassa uiminen tuntuu, niin mahdollinen tipahdus veden varaan ei ehkä säikäytä ihan niin paljon. Myös selkeät säännöt auttavat erityisesti purjeveneessä, sillä silloin kun pitää kannella toimia nopeasti, ei voi neuvotella onko se koira siinä edessä vai ei... Itse ohjaan Unnan sisälle aina kun rantaudutaan, jos on yhtään odotettavissa, että siinä voisi olla jotain hämminkiä (kovempi tuuli tms.)
Ensi kesän menopeli onkin meillä sitten vähän suurempaa kokoa, mutta siitä lisää, kun ensipurjehdukset on suoritettu. Mahdollisesti vasta ensi kesän kynnyksellä. Tässä vielä muutamia asioita, joita koiran kanssa veneillessä on hyvä huomioida. Osan mainitsinkin jo aikaisemmin, osa tulee tässä ensimmäistä kertaa.
- Totuta koira veneen liikkeisiin ja erilaisiin keleihin mielellään jo pentuna.
- Totuta koira pelastusliiveihin, myös vedessä.
- Suojaa koira tarvittaessa auringolta (joskus helteisinä päivinä on viilennystakki ollut tarpeen, kun sekä veneen kannella että sisällä on ollut tukahduttavan kuuma)
- Älä jätä koiraa yksin pieneen umpiveneeseen helteellä (kuumenee siinä, missä autokin).
- Huomioi, että saaristossa on paljon kyitä ja matka eläinlääkäriin voi olla pitkä!
- Totuta koira nosteluun (ja roikottamiseen) - moniin veneisiin joutuu nostamaan koiran, eikä nosteluasennot ole aina niitä ergonomisimpia. (Olen nähnyt myös mielenkiintoisia virityksiä koiran saamiseksi veneeseen, kuten koirahissi - berninpaimenkoira nostettiin liinoilla veneeseen - ja laskusilta - lapinkoirat kulkivat omaa laskusiltaansa. Ensimmäinen vei melkoisesti aikaa, mutta saattoi toki olla ainoa keino noin ison koiran ollessa kyseessä, jälkimmäinen näytti oikein näppärältä, mutta ei taida toimia kaikissa paikoissa tai jos vene keinuu laiturissa.)
- Ennen kuin annat koiran läträtä rantavedessä, tarkasta ettei siinä ole sinilevää - on ollut kuluneina kesinä saaristossa valitettavan yleistä.
- Maltti on valttia koirallekin veneessä. :)
Aallot olivat todella isoja ja niitä kuunnellen oli hyvä nukahtaa. Unna käpertyi kylkeäni vasten ja nukuimme yön kohtalaisen hyvin - itse heräilin jonkin verran, vaikka yö olikin suhteellisen lämmin. Illalla Unna sai hyvää treeniä keittokatoksessa, kun nuorten porukka pyöri ensin katoksen lähimaastossa ennen kuin saapui tulien ääreen. Unna otti lopulta tulijat oikein asiallisesti vastaan.
